Otapunk

Twilight Q oli ova, josta piti tulla animeohjaajille tilaisuus esitellä taitojaan. Ova kuitenkin loppui jo kahden jakson jälkeen. Nämä seuraavat melkolailla nimestä selvän amerikkalaisen esikuvansa tunnelmia ja varsinkin jälkimmäisessä on todella hämärä tunnelma. Karpeiksi muuttuvat lentokoneet -hämärä. Hyvällä tavalla.

Ensimmäinen jakso on laadultaan todella kasaria. Ei voi suoraan sanoa että surkeaa, mutta vanhanaikaista. Tarina kulkee melko ikävän teennäisesti aikamatkustelun lomassa. Loppujen lopuksi ihan mielenkiintoista, mutta koska rakkaustarinat eivät ole suurinta lempiviihdettäni jäi loppu ja sitäkautta koko esitys heikohkoksi. Ei vain kiinnostanut.

Toinen jakso onkin sitten puhdasta Mamoru Oshia. Olen valtava gits-fani ja miehen jälki iskee minuun kuin kuuma veitsi margariiniin. Jakso alkaa lentokoneesta, joka hetkessä muuttuukin karpiksi. Sen jälkeen seurataan omituisen miehen ja pikkutytön elämää, jota myös mystinen etsivä tutkii. Tutkimustensa edetessä etsivä joutuu kyseenalaistamaan kaiken todellisuuden ja päätyy osaksi ties kuinka kauan jatkunutta kierrettä.

Jos ensimmäinen jakso ei innostanut niin kannattaa silti katsoa toinen alusta loppuun. Tarina on jo ihan ajatuksen tasolla tarpeeksi mieletön jäämään kummittelemaan päähän pitkäksi aikaa ja kauniisti animoituna se on täyttä rautaa.