Hieman erilainen Punahilkkasatu.

Jin Roh on osa Mamoru Oshiin Kerberos-saagaa, johon minun on pitänyt syventyä paremminkin jo pitkän ajan. Pitkä tarina lyhyeksi, toisen maailmansodan jälkeen Japanin talous romahtaa täydellisesti ja maa on vaipumassa sekasortoon. Mellakoivia massoja vastaan tarvitaan väkivaltayksikkö, mutta se ei voi olla osa poliisia tai armeijaa rauhansopimuksen takia. Ratkaisuna onkin paramilitaristinen joukko nimeltä Kerberos. Vähän kun Hellsing ilman vamppyyrejä haarniskoilla ja isoilla pyssyillä.

Jin Roh alkaa kun päähenkilö Fuse on estämässä terroristien aktiviteettejä suuren mellakan aikana viemäreissä ja törmää pikku punahilkkaan, joka päättääkin räjäyttää itsensä kantamallaan pommilla Fusen ollessa kyvytön ampumaan nuorta tyttöä. Tästä mokasta Fuse päätyy uudelleen koulun penkille.

Vieraillessaan kuolleen tytön muistopaikalla Fuse törmää tämän siskoon ja nämä kaksi viettävät aikaa lopulta rakastuen toisiinsa, vaikka kumpikaan ei ollut leikissä mukana täysin viattomin aikein. Poliisin muut haarat juonivat kaataakseen Kerberoksen ja Kerberoksen sisäinen Wolf Brigade -joukko juonii suojellakseen omaa järjestöään. Nämä tavoitteet kohtaavat kun Fuse taistelee moninkertaista vihollista vastaan taas kerran viemäreissä. Voi sitä päivää kun joku keksii sisällyttää hajun elokuvanautintoon.

Elokuvan loppu onkin sitten todella surullinen ja vaikea, mutta tietyllä tavalla OIKEA tapa lopettaa tämä surullinen rakkaustarina. Susihukka syö punahilkan.