Otapunk

Gundam 00 ekasta kaudesta jotain kirjoitinkin ja harvinaista kyllä, pidin toisesta kaudesta enemmän kuin ensimmäisestä. Hahmot olivat paljon ihmismäisempiä ja helpommin samaistuttavia, ja päähenkilöiden Celestial Beingillä oli selkeä päämäärä ensimmäisen kauden "sotien lopettamisen" sijaan ja ensimmäisellä kaudella vain vihjailtu taustapirujen joukko astui kunnolla antagonisteiksi. Olihan tokallakin kaudella omia epäloogisuuksiaan, kuten yli-ihmisten itsemurhahyökkäys, mutta kyllä se nosti 00:n paljon Seedin yläpuolelle Gundam-maailmana.

Siitä sitten itse leffaan, joka alkaa ihan kivasti kertomalla sarjan loppu-vaiheet dramatisoidulla elokuvalla elokuvassa. Siitä satunnaisen terrorismin torjunnan kautta päästään ihmettelemään Jupiterista valuvaa 130-vuotta vanhaa luotainta, jolla tuntuu olevan kova halu päästä maapallolle. Tässä kohtaa leffa vaihtuu muistuttamaan 50-luvun scifiä mystisine alieneineen, ennen kuin päästään nättien pinkkien räjähdysten saatteleman taisteluosion kautta vihdoin karjumaan Unlock the Futurea ja Understanding Each Otheria!!

Stoorissahan ei sinällään ole mitään vikaa, joskaan ei se yllättänyt positiivisestikaan. Visuaaliset avut ovat varsin komeat, ja taustamusiikit varsinkin taistelujen aikana tuottavat juuri oikeanlaista fiilistä. Erityiskiitokset ansaitsee kuitenkin loppuvaiheen ei verbaalista viestintää sisältävän osan musiikki, joka sai pätkän jäämään hyvin mieleen. Jos on 00:n nähnyt tai haluaa muuten kahden tunnin annoksen mecha-sotaa avaruudessa ei ole mitään syytä jättää A Wakeningia väliin. Lopputekstien jälkeinenkin pätkä kannattaa katsoa, niin saa jätettyä kunnolliset hyvästit tälle maailmalle ja palattua Universal Centuryyn Gundam Unicornin parissa.